Tomaattikeittoa.

Ymmärsin juuri, että seuraavaksi on tehtävä sipulikeittoa, jotta voin pihistää otsikoksi pätkän Kaisilikossa suhisee -kirjaa - siitä alusta, missä Myyrä huutelee "Sipulikeittoa! Sipulikeittoa!" pilkallisesti, olikos se nyt kaniineille vai kenelle.
En oikein vieläkään tajua, miksi sipulikeiton huutelu on pilkallista, mutta Kaislikossa suhisee on mainio. Sipulikeiton osalta saa valistaa, jos tietää.

(Minä yhdistin ruoan ja lukemisen heti kun opin lukemaan, 23 vuotta sitten.)

No, nyt tehtiin tomaattikeittoa. Talvella keitto tekee hyvää; lämmittää mukavasti.
Toisaalta keitto tuntuu välillä vähän liiankin kevyeltä ruoanpuolelta; sen jälkeen voisi vielä syödä jotain pientä jotta varmasti tulisi lämmin. Esimerkiksi villisian.
Onneksi kalorinkulutus on pientä kun en voi urheilla. Raivostuttavaa.

Keiton ohje on Ruokala.tv:n sivuilta. Siitä tuli kamalan hyvää.


Tomaattikeitto (väitetysti mausteinen, omani oli lempeähkö) (4 annosta)
  • 2 sipulia
  • 2 valkosipulinkynttä (elän siinä uskossa, että valkosipulin ohjearvot pitää aina kertoa kahdella.)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 2 rkl tomaattipyreetä
  • 2 tl kuivattua timjamia
  • 1 palko chiliä (taisi mennä kaksi)
  • 2 prk tomaattimurskaa (lempikauppani petti mut jo toiseen kertaan, joten nyt käytin paseerattua tomaattia)
  • 1 rkl hunajaa
  • 4 dl vettä
  • 1 ruukku tuoretta basilikaa
  • suolaa ja pippuria
Kuutioi sipuli, silppua chili ja murskaa valkosipulin kynnet. Kuumenna öljy, ja lisää tomaattipyree, sipulit, chili ja timjami. Kuullota hetki (muistin miksen ikinä käytä pikalevyä siinä vaiheessa kun valkosipulit ruskistuivat iloisesti) ja lisää vesi ja tomaattimurska. Keitä 15 minuuttia ja lisää hunaja, suolaa ja mustapippuria. Keitä vielä vähän aikaa ja soseuta keitto. (Väitän, että oma keittoni ei ollut yhtään soseisempaa soseutuksen jälkeen.) Lisää tuoreita basilikanlehtiä lautasille.
Tai vaihtoehtoisesti lorauta päälle hieman Nando'sin tsilikastiketta, jos kaipaat jo vaihtelua tomaattikeiton makuun. Lorauksen suuruuden kannattaa riippua tsilinsietokyvystä. Ovatten tulisia, ne kastikkeet.

Syö hyvässä seurassa, kirjan ääressä tai typerää tositeeveeohjelmaa katsellen.

2 comments:

Anna said...

Kaislikossa suhisee oli pienenä vähän samalla tavalla outo kuin Liisa ihmemaassa. Isäni lemppari, tosin, joten kuului ihan iltasatujen peruskalustoon. Nyt en kyllä muista siitä enää mitään :o...

Hunaja muuten on varmasti tomaattikeiton/-kastikkeen taikasana, uskon ma!

Liina said...

Mulle Kaislikko oli pienenä vähän ymmärrettävämpi kuin Liisa ihmemaassa; nykyään kuvittelen joka kerta alkukotiin mennessäni lukevani sen uudestaan. Kerran aloitin, ja bongasin sipulikeittojen huutelun :D

Mainio se kyllä on.

Ja hunaja oli taatusti se juttu - se paransi entisestään tomaattien luontaista mahtavuutta :)
No, hunaja nyt on itsessäänkin mahtavuutta, että ei sillä...