Nälissään ei muista ottaa kuvaa

En ole viime aikoina jaksanut kokata oikein mitään, enkä etenkään mitään uutta. Olen laiska osittain luonnostani, ja osittain siksi, että kesäkuun alussa meille tuli eräs pikikuono, omaa rotua ärrieri:

Kesä on siis syöty salaattia ja vanhoja helppoja tekeleitä.

Eilen kuitenkin innostuin nälissäni kokkaamaan. Aluksi ajattelin tehdä Tuulentuvan täytettyjä paprikoita, mutta kanssanisäkäs murisi, että hänelle oli luvattu pastaa. (Niin, hiilihydraattien kutsu on kuuluva.) Hain inspiraatiota BBCGoodFoodista. Nälissäni en toki muistanut ottaa pastasta kuvaa, joten ihailkaa koiraa ja uskokaa vakuutukseni siitä, että pastasta tuli ihan hyvää.

Sitruunainen spagettiannos
(noin 4 annosta)
  • sopiva määrä spagettia
  • sitruuna
  • 200 g pakasteherneitä
  • 200 g (tai vähän alle) tuorejuustoa (ruohosipulin makuista, esim.)
  • pari sipulia (meillä sattui olemaan vain punasipuleita, joten ruoasta tuli vaaleanpunaista)
  • parmesanraastetta
  • (lehti)persiljaa
  • öljyä - suolaa - pippuria
Laita vesi kiehumaan spagettia varten. (Tietysti voi käyttää mitä vain pastaa, paitsi penneä, joka on maailman turhin pastalaatu ja jonka käyttäminen tässä on lain nojalla kielletty.)

OBS! Herneet lisätään pastan sekaan, kun pasta on melkein valmista - siis noin 3 minuutin keittoaika herneille.

Silppua sipuli ja purista sitruunasta mehu (alkuperäisessä reseptissä käytettiin vain sitruunan kuori, mutta minä halusin sitruunaisempaa ja sitäpaitsi vihaan sitruunan kuoren raastamista.) Kuullota sipulit ja heitä perään sitruunan mehu ja tuorejuusto. Sekoittele vähän aikaa ja lisää pari ruokalusikallista (tai enemmän) parmesanraastetta.

Valuta pasta ja herneet ja sekoita kastikkeeseen. Koristele persiljalla ja tarjoa lopun parmesanin kanssa.

3 comments:

IreneKin said...

Nyt kiinnostuin. Mikäs pennessä tökkii (paitsi siis ilmeisesti kaikki)?

Liina said...

eihän tähän mitään loogista vastausta varmaankaan ole - tosin opiskelijasyöttölöiden tavalla käyttää lähinnä pennepastaa (ja tehdä siitä al dente ensin lötköksi keittämällä ja sitten uudelleen kuivattamalla) voi olla jotain tekemistä asian kanssa. en kuitenkaan pidä pennestä yhtään edes paremmissa ravintoloissa.

suurella tunteella ja vähällä järjellä voin kuitenkin kertoa, että minusta:

- pennen suutuntuma on kaamea
- sama pastataikina maistuu pennessä pahalle, spagetissa tai muussa pastassa hyvälle (vai onko se eri taikinaa?)

ja

- mikään kastike ei koskaan toimi pennen kanssa.

ei sille vaan mitään voi :(

Aurinkotuuli said...

Heh, minäpä ehdin tässä välissä kokata jo neljännen kerran noita paprikoita!! Mutta kyllähän kanssaeläjänkin toiveita on kuunneltava :). Vaikuttaa muuten hyvältä ruualta ilman kuvaakin.

Penne sopii minusta ainoastaan paksun tomaattikastikkeen seuraksi, muuten olen samaa mieltä, että se tuppaa olemaan turhake. Muut pastat ovat monikäyttöisempiä.