Sain vihdoinkin kokattua

Urgh. Koko loppuvuosi - ja oikeastaan myös alkuvuosi - on mennyt muiden sapuskoilla.
Australiassa ravintelisapuskoilla, paitsi kerran alennuin tekemään sellaista pöperöä jostain blåbandin vastineesta, etten tunnusta sitä edes pahimman kidutuksen alla.
Joulu äidin herkkuruoilla. 'Nuff said. Äiti on paras kokki.
Loppiainen ja sitä edeltävä aika kanssanisäkkään mummon sapuskoilla. Kanssanisäkkään mummo on myös paras kokki. Voiko olla kaksi parasta kokkia? Sovitaan, että erinomaistumisalueensa eivät ole täysin päällekkäiset.

Tänään pääsin minäkin hellan ääreen. Tein ruokaa Bergenströmin siskosten (?) kirjasta Rakkautta, oliiveja ja timjamia. Ruokaohje oli kyllä ärsyttävän hankalaa seurattavaa. En tykännyt. Mutta ruoasta tuli hyvää - ohje oli yksi harvoista kirjasta löytyvistä liharuoista ja se on taas kanaa. Anteeksi. Tämän blogin nimen tulisi olla "Kanaa".

Ihan alkuperäisen ohjeen löydätte ehkä kirjastosta, meillä toimittiin näin:
Marokkolainen sahramibroileri
  • kanan rintafileitä 4-5
  • 0,5-1 sitruuna
  • 3 sipulia
  • 3 porkkanaa
  • 6 valkosipulin kynttä
  • 1 tlk vihreitä oliiveja
  • 3 dl kasvislientä
  • 2 tl suolaa
  • 1 tl mustapippuria
  • 0,5 tl kanelia
  • 1 tl jauhettua inkivääriä
  • 1 tl juustokuminaa
  • 0,5 g sahramia (mietin aika pitkään, miten se punnitaan, mutta kaupassa kävi ilmi, että maustepuljun sedät ja tädit punnitsivat puolestani)
Uuni päälle 225 asteeseen.

Kuori sipulit, valkosipulit ja porkkanat. Silppua sipuli karkeasti, porkkana annospaloiksi ja jätä valkosipulinkynnet kokonaisiksi. Pese ja viipaloi sitruuna.

Sekoita mausteet ja hiero kanaan.

Kasaa kanat, sipulit, porkkanat, valkosipulit ja oliivit pataan tai uunivuokaan. Itse käytin keraamista vuokaa.
Kaada päälle jotain nestettä, meillä kasvislientä koska valkoviintä ei ollut.
Laita uuniin (itse laitoin ilman kantta) 35-40 minuutiksi. Ota pois uunista ja nuuski - tuoksu on hyvä.

7 comments:

Duussi said...

Sä oot mun ruoanlaittoidoli, tiesitkö.

Ja hihitän (tosin täällä avokonttorissa vain sisäisesti) ajatukselle, että blogin nimi olisi Kanaa.

:D

Liina said...

en tiennyt mutta ilahduin tiedosta :D

nyt muakin alkoi naurattaa tuo vaihtoehtoisnimi :D eilen oli synkeä olo kun en keksi mitään uutta :D

sanna said...

Mjam! Kuulostaa varsin herkulta. Marokkolaista ten olekaan juurikaan harrastanut, mut tästähän ois hyvä aloittaa :)

Kanaa voisi tietty olla osuva bloginimi, mutta suosittelisin silti pysymään Korianteriassa. Se on paljon khuulimpi :)

-sanna/ soppailua.vuodatus.net

sanna said...

"marokkolaista keittiötä" piti sanomani..

Liina said...

Joo, ehkä pysyn Korianterissa vielä hetken ;) Sitäpaitsi korianterin tuoksu on paljon parempi kuin kanan :D

Pastanjauhajillakin on joku marokkolainen hyvännäköinen kanapata! Jos kaipaat lisää ideoita. Minä lainasin kerran jo marokkolaisen keittokirjan mutta laiskotti niin maan pirusti etten mitään saanut siitä tehtyä. Omaksi pitäisi ostaa kun ei toi kuukausi kirjastosta oikein riitä.

Oon kuolannut sun chiliherkkusieniä jo .. ööö ... 8 päivää. Maailman parhaita takuulla!

Nelle said...

hei ei hätää, kana on terveellistä! :) Mulla meinaa välillä mielikuvitus loppua kanan kanssa - on kiva kun näkee mitä muut siitä tekevät.

ja joo, äänestän myös että pidät blogisi nimen, korianteri on herkkua.

Liina said...

Nelle kiitos :D
Onhan se terveellistä, välillä vaan iskee ekologinen huono omatunto.

On pakko muuten tunnustaa, että tuosta kanasta tuli loppupeleissä ehkä vähän voimakasta. Alkuperäiseen ohjeeseen tulee myös purkki kikherneitä, jotka siis unohdin tyystin. Ne voisi hieman miedontaa makua.

Korianteri on kyllä ihanaa :D