Pastaa

Meillä ei usein tehdä pastaa arkisin, lähinnä siksi, että vilkaisu minkä tahansa pastapussin ravintosisältötaulukkoon saa mut liikuttumaan kyyneliin asti. Tästä syystä pasta on lomien ja viikonloppujen ruokaa.

Niin myös äitini mielestä, joka esitti vienon välipäiväntoivomuksen siitä, että a. ruokapöydästä löytyisi pastaa ja b. pastan tekemisen suorittaisi joku muu kuin em. äiti.

Tässä välissä on syytä mainita, että hieman jännitti ruveta kokkaamaan omalle äidilleen, joka on kuitenkin keittiöjumalatar.
Kaikki meni kuitenkin ihan hyvin, paitsi että alkukodissa ihmisiä pyöri jaloissa totuttua enemmän.

Ohjeeseen törmäsin ensi kerran Oulussa, jonne on selvästi kannattavaa tehdä ruokaturismillisia reissuja. Alkuperästä en sen kummemmin tiedä, pastaan on yleensä viitattu sen kaveripariskunnan nimillä, joiden keittiöön minulla on vieläkin ikävä.

Sanotaan nyt vaikka, että Välipäivän pastaa
(4:lle nälkäiselle, sopivasti viriteltynä 6:lle joilla ei ole niin kova nälkä)

• n. 0,5 kg kanaa (rintafileitä)
• 1-2 sipulia
  
• 2-3 tomaattia
• 1 sitruuna
• 200 g fetaa
• pyhä ruoanlaiton kolminaisuus: öljyä-suolaa-pippuria
  
• tagliatellea

Suikaloi kana, silppua sipuli ja kuutioi tomaatit. Purista sitruunasta mehut ja kuutioi feta. Lyö napakasti kauhalla sormille kaikkia, jotka yrittävät napsia fetaa tässä vaiheessa. Ruskista kana öljyssä ja kaada pannulle perään sipulit (kokkiohjelmatyyliin jostain nätistä kiposta, avot.) Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää tomaatit ja sitruunamehua - vähän oman maun mukaan. Itse lorautan yleensä kaiken, mitä yhdestä sitruunasta irtoaa. Mausta suolalla (kevyesti, feta kun on muistikuvani mukaan aika suolaista) ja pippurilla ja anna muhia vähän aikaa.

Keitä seuraksi pasta. Havaitse, kuten minä joka kerta erikseen havaitsen, että pastan keittämisen olisi voinut aloittaa aikaisemminkin. (Otaksun, että alkukotini liesi toimii niin, että levyn alla istuu joku pieni tonttu joka lämmittää levyä sytkärillä. Mikään muu ei selitä veden kiehumisnopeutta. Tai siis hitautta.) (Ja tuskin se kastikkeen pidempi muhiminen sille pahaakaan tekee.)

Kun pasta alkaa olla valmiinpuoleista, esim. siis jo kattilassa, laita feta kastikkeen sekaan ja anna muhia vielä vähän aikaa.

Kastike ei ehkä ole kuvauksellisinta ikinä - eikä siitä nyt kuvaa tietenkään olekaan - mutta muutoin hyvää.